Lennard-Jonesin potentiaali

Lennard-Jones (6,12)-potentiaali kuvaa neutraalien atomien ja/tai molekyylien välistä vuorovaikutusenergiaa ydinten etäisyyden funktiona.[1] Lennard-Jones (6,12)-potentiaali on saanut nimensä englantilaisen matemaatikon John Edward Lennard-Jonesin mukaan.

Lennard-Jones (6,12)-potentiaali

Tätä LJ-potentiaalia käytetään menestyksellä kuvaamaan atomien ja/tai molekyylien välisiä dispersiovoimia,A dipoli-dipoli-vuorovaikutuksia, ja dipoli-indusoitu dipoli-vuorovaikutuksia. LJ-potentiaali on kirjallisuudessa muodoissa

Sininen funktio kuvaa hylkimistä, vihreä funktio kuvaa vetävää voimaa, ja punainen funktio on LJ-potentiaali.
V ( r ) = 4 ϵ [ ( σ r ) 12 ( σ r ) 6 ] = ϵ [ ( r m r ) 12 2 ( r m r ) 6 ] {\displaystyle \qquad V(r)\,=\,4\epsilon {\Big [}{\Big (}{\frac {\sigma }{r}}{\Big )}^{12}-{\Big (}{\frac {\sigma }{r}}{\Big )}^{6}\,{\Big ]}\,=\,\epsilon {\Big [}{\Big (}{\frac {r_{m}}{r}}{\Big )}^{12}-2{\Big (}{\frac {r_{m}}{r}}{\Big )}^{6}\,{\Big ]}}

Tässä r {\displaystyle r} on ydinten välinen etäisyys Å-yksiköissäB, ydinten välisellä etäisyydellä σ {\displaystyle \sigma } vuorovaikutusenergia on 0, 4 ϵ {\displaystyle 4\epsilon } on oheisella kuvaajalla matemaattisen funktion minimin syvyys (amplitudi), mutta toisaalta etäisyydellä r m = 2 6 σ {\displaystyle r_{m}={\sqrt[{6}]{2}}\sigma } potentiaalienergialla on arvo ϵ {\displaystyle -\epsilon } . LJ-potentiaalissa on kaksi termiä, joista ensimmäinen kuvaa ydinten välistä hylkimistä (repulsiota) ja jälkimmäinen termi kuvaa ydinten välistä toisiansa puoleensa vetävää voimaa (attraktiota). Tämä kuvaa hyvin dipoli-dipoli vuorovaikutusta, joten sillä on kokeellinen perusta. Sitä vastoin LJ-potentiaalin ensimmäinen termi on valittu vain matemaattisin perustein. Toinen tapa esittää Lennard-Jones (6,12)-potentiaali on käyttää redusoitua muotoa.D LJ-potentiaalista on myös muita funktiomuotoja, kuten Lennard-Jones (9,6)-potentiaali:

V ( r ) = ϵ [ 2 ( σ r ) 9 3 ( σ r ) 6 ] {\displaystyle \qquad V(r)\,=\,\epsilon {\Big [}2{\Big (}{\frac {\sigma }{r}}{\Big )}^{9}-3{\Big (}{\frac {\sigma }{r}}{\Big )}^{6}\,{\Big ]}}

Yleisesti ydinten välistä vuorovaikutusenergiaa kuvataan käyttämällä hylkivää termiä V ( r ) = a e b r {\displaystyle V(r)=a\,e^{-br}} tai V ( r ) = a r m {\displaystyle V(r)={\frac {a}{r^{m}}}} yhdessä puoleensa vetävän termin V ( r ) = r n {\displaystyle V(r)=r^{-n}} kanssa kuten LJ-potentiaalissa tai muodossa (Buckingham-potentiaali)

V ( r ) = a e b r c r n {\displaystyle \qquad V(r)\,=\,a\,e^{-br}-{\frac {c}{r^{n}}}}

Tässä a , b , c , n {\displaystyle a,b,c,n} ovat vakioita.

Lisätieto

D: Potentiaalienergia ytimien välisen etäisyyden funktiona.

A Dispersiovoimia on olemassa atomien välillä ja molekyylien välillä. Nämä voimat ovat merkittäviä kiinteille aineille, kaasuille niiden merkitys on vähäinen. Englanninkielinen sana dipole on suomennettu yleisen kemian kirjoissa dipooli[2] ja muualla dipoli[3]. Tässä on valittu vakiintunut tapa.

B 1 Å = 1 10 10 m {\displaystyle 1{\text{Å}}=1\cdot 10^{-10}{\text{m}}}

D Redusoitu esitys Lennard-Jones (6,12)-potentiaalista.

Katso myös

  • Reaktiokinetiikka
  • Morse-potentiaali

Lähteet

  1. J. E. Lennard-Jones, Proc. R. Soc. Lond. A, vol 106, s. 463, (1924)
  2. Antti Kivinen ja Osmo Mäkitie, Kemia, s. 159, (1978), Otava, ISBN 951-1-04393-5
  3. Facta, osa 2, s. 298, (1973), Werner Söderström, Porvoo, ISBN 951-0-01482-6